Hakeminen2020-08-03T15:47:47+03:00

Lääketieteelliseen hakeminen

Lääkärin ammatti on monipuolinen, arvostettu ja hyvin palkattu. Sekä lääkärin että hammaslääkärin työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä hyvät ja mielekäs työ keskittyy ihmisten auttamiseen ja parantamiseen. Siksi lääketieteellinen onkin suosittu hakukohde vuosi toisensa jälkeen. Opiskelupaikkaa havittelevan on syytä valmistautua hakemiseen huolella.
Lääketiedettä voi opiskella Suomessa viidessä yliopistossa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Helsingissä on ainoa ruotsinkielinen linja. Hammaslääketiedettä voi opiskella Helsingissä, Turussa, Kuopiossa tai Oulussa. Eläinlääkäriksi voi opiskella vain Helsingin yliopistossa.
Kaikkiin yliopistoihin voi hakea samalla hakukerralla, mutta hakukohteet täytyy asettaa mieluisuusjärjestykseen. Ensisijainen hakukohde kannattaa valita harkiten, sillä siihen saa ylimääräisen ensisijaisuuspisteen. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opintoihin haetaan käytännössä samalla menettelyllä.

Opiskelijavalinta 2021 – panostanko pääsykokeeseen vai ylppäreihin?

Todistusvalinnan pisteiden määräytyminen ylioppilasarvosanojen mukaan. Taulukon lähde: laaketieteelliset.fi

Kevään 2021 opiskelijavalinnassa enintään 51% opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla, eli ylioppilasarvosanojen perusteella, ja vähintään 49% pääsykokeella. Todistusvalinnalla voi päästä sisään vain ensikertalainen. Olet ensikertalainen, jos et ole suorittanut ammattikorkeakoulututkintoa, yliopistotutkintoa tai vastaanottanut opiskelupaikkaa. Ensikertalaisille on varattu 65% opiskelupaikoista. Ei-ensikertalaisen on siis valmistauduttava valintakokeeseen huolimatta yo-arvosanoistaan.
Todistusvalinnassa otetaan huomioon äidinkielen, matematiikan, biologian ja kemian arvosanat, sekä kaksi muuta ainetta oheisen taulukon mukaan.

Tarkoittaako todistusvalinta sitä, että abin ei tarvitse valmistautua pääsykokeeseen lainkaan? Kevään ylioppilaskokeiden tulokset tulevat varsin myöhään keväällä, joten pisteiden muuttuminen YTL:ssä voi tietää epäonnistunutta hakua. Toiseksi emme vielä tiedä, minkälaisilla arvosanoilla lääkikseen vähimmillään pääsee. Edellisten vuosien yhteispistekiintiön tulosten perusteella voidaan arvioida, että sisäänpääsy vaatii korkeimpia arvosanoja äidinkielestä, pitkästä matematiikasta, kemiasta, fysiikasta ja pitkästä kielestä.
Ylioppilaskokeisiin panostaminen on tärkeintä, sillä suurin osa hakijoista valitaan niiden perusteella. Fiksu hakija ei kuitenkaan laita kaikkia muniaan samaan koriin, vaan valmistautuu ylppäreiden jälkeen myös valintakokeeseen saadakseen parhaat mahdolliset edellytykset sisäänpääsyyn. Tiedekunnat pyrkivät julkaisemaan todistusvalinnan tulokset ennen valintakoetta, mutta suosittelevat itsekin yhteisvalinnan nettisivuilla varautumaan valintakokeeseen osallistumiseen siltä varalta, ettei tuloksia ehditä julkaista ennen koetta.

Onko lääkikseen mahdotonta päästä, jos yo-arvosanoissa olisi parantamisen varaa? Ei suinkaan. Vähintään 49% hakijoista valitaan pääsykokeella, joten panostamalla kokeeseen on täysin mahdollista saada havittelemansa opiskelupaikka.

Valintakoe – avain lääkärin uraan

Lääkisläisten vinkit

Lääketieteelliseen hakeminen on kuin urheilusuoritus. Täytyy harjoitella ja valmistautua kuukausia, huolehtia motivaatiosta ja palautumisesta. Lue Stadin medisiinarien ja denttarien vinkit lääkikseen pääsystä!

Anne, lääketieteen opiskelija

Millaista aikataulua noudatit?

“Tavoitteenani oli opiskella syksystä lähtien 20 tuntia viikossa ja huhtikuusta alkaen 40 tuntia viikossa. Pyhitin aina yhden päivän tietylle aineelle ja kertasin ongelma-alueita tasaisin väliajoin.”

Miten opiskelit pääsykoetta varten?

“En opiskellut kaikkia pääsykoeaineita lukiossa, mutta luin niitä aikuislukiossa. Ensimmäisellä hakukerralla kävin valmennuskurssin, toisella kerralla opiskelin omatoimisesti. Molemmilla kerroilla osallistuin simuloituihin pääsykokeisiin.”

Mikä oli valmennuskurssin paras anti?

“Lukemisen rytmittäminen, opettajien yksilölliset vinkit ja simuloidut valintakokeet. Kävin läpi harjoituskokeeni ja selvitin, missä oli isoin kompastuskivi. Huolimattomuusvirheisiin auttoi laskurutiini. Kun homma nopeutuu, ehtii tarkistaa virheensä.”

Mikä toi vastapainoa opiskeluun?

“Tajusin, että levännyt mieli jaksaa paremmin, joten pidin viikossa yhden vapaapäivän. Harrastin tanssia ja kitaran soittoa. Kerran kuussa tein jonkun kivan viikonloppujutun, kuten matkan toiseen kaupunkiin kaverin luo, keikka, raflailta jne.”

Vinkit hakijalle?

“Yritä pysyä positiivisena luku-urakan aikana! Minua auttoi sisäänpääsyprosenttien tuijottamisen sijaan ajattelu, että olen riittävän hyvä pääsemään sisään ja että ‘tämä on mun vuosi’. Jos joku sanoo, että ei kannata, liian vaikeaa/et ole lukenut tarpeeksi fysiikkaa tms., ei kannata kuunnella. Mieti vaikka, miltä tuntuu nähdä ‘hyväksytty’ opintopolussa. Kenelle kerrot sisäänpääsystä ensimmäisenä? Mitä kirjoitat Facebookiin tiedon saatuasi? Kannattaa myös jakaa tuntojaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka toivovat sinun onnistumistasi ja haluavat tsempata, siitä saa paljon energiaa. Studybuddy tai muu ‘vertaiskärsijä’ on hyvä apu!”

Mikä oli suosikkiaineesi?

“Kemia.”

Jefim, lääketieteen opiskelija

Millaista aikataulua noudatit?

“Valmistauduin opiskelemalla pääsykoeaineita huolella jo lukiossa. Abivuonna tuli tehtyä paljon vanhoja ylppäreitä. Ennen pääsykoetta kertasin ja tein soveltavia tehtäviä tosi intensiivisesti. En käynyt valmennuskurssilla, mutta osallistuin simuloituihin pääsykokeisiin, jotka olivat todella hyödyllisiä.”

Mikä toi vastapainoa opiskeluun?

“Viimeisen kuukauden aikana en erityisemmin rentoutunut. Kirjoitusten jälkeen pidin kuitenkin kahden viikon täystauon opiskelusta. Se oli mulle todella tärkeä.”

Vinkit hakijalle?

“Kokeeseen valmistautuessa on tärkeää uskoa siihen, että pääsee läpi. Psyykkasin tavallaan itseäni, että ihan helposti se menee, että täähän on vain tämmöinen muodollisuus ennen opintojen aloittamista! Hakemista auttaa vahva tausta. Perusasioiden pitää olla kunnossa, että pärjää soveltavien tehtävien kanssa. On tärkeää miettiä koestrategia, eli miten voi hyödyntää omia vahvuuksiaan.”

Anne, hammaslääketieteen opiskelija

Millaista aikataulua noudatit?

“Aloitin yo-kokeisiin valmistautumisen tammi-helmikuussa ja ylppärien jälkeen jatkoin pääsykoeaineiden kertaamista. Pyrin lukemaan vähintään 8 tuntia päivässä; yleensä aamupäivän luin teoriaa ja iltapäivällä keskityin laskemiseen. Pidin yhden vapaapäivän viikossa.”

Mitä materiaaleja käytit?

“Hankin materiaalipaketin itseopiskelua varten. Lukiokirjoista olisivat tehtävät loppuneet kesken ja valmennuskurssimateriaaleissa oli enemmän soveltamista ja haastetta. Osallistuin simuloituihin pääsykokeisiin, mitä pidin erittäin tärkeänä.”

Mitä teit lukemisen lisäksi?

“Mietin ajankäyttöä ja vastaustekniikoita pääsykokeessa. Tutustuin koetta edeltävällä viikolla tarkasti tiedekunnan antamiin käytännön ohjeisiin. Koetta edeltävänä päivänä yritin rentoutua ja nukkua hyvin, jotta olisin mahdollisimman pirteä.”

Mikä toi vastapainoa opiskeluun?

“Huolehdin nukkumisesta ja näin ystäviä ja perhettä. Kävin salilla treenaamassa ja ulkona lenkkeilemässä.”
Vinkit hakijalle: “Laadi kunnollinen lukusuunnitelma ja noudata sitä. Käytä opiskeluun tarkoitettu aika tehokkaasti, mutta varaa hetkiä myös täydelliseen rentoutumiseen. Harjoittele ajankäyttöä ja totuttele jännittävään tilanteeseen simuloitujen tai vanhojen pääsykokeiden avulla. Samalla saat realistisen käsityksen omasta tasostasi.”

Mikä oli suosikkiaineesi?

“Tykkäsin bilsan perinnöllisyysjutuista. Fysiikassa ja kemiassa laskeminen oli kivaa.”

Valmennuskurssit

Hakuprosessi – yksityiskohtaiset ohjeet

Ennen hakemista kannattaa huomioida, että lääkäriopiskelijalta odotetaan nuhteetonta taustaa potilasturvallisuuden takia. Rikosrekisteriote voidaan tarkistaa opintojen aikana ja pakolliset rokotteet täytyy ottaa. Terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla riittävän hyvä ja opiskelija voidaan rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa huumausainetesteihin.

Hakuprosessin suunnittelu

  • Arvioi lähtötasosi

    Tiedät päämääräsi, mutta mistä aloittaa? Miten paljon olet ennestään opiskellut pääsykoeaineita? Miten koet hallitsevasi niitä? Lähtötasosi perusteella osaat arvioida mitä ja miten sinun pitää opiskella: aloitatko perusteiden opettelusta vai oppimäärän kertaamisesta, luetko lukiokirjoja vai lyhyitä tiivistelmiä, millaiselle valmennuskurssille mahdollisesti menet? Tärkeintä on olla rehellinen. Väärin arvioitu lähtötaso voi ajaa koko luku-urakan ojaan. Älä lannistu, vaikka lähtötasosi olisi matala: perusteiden opettelulla luot vahvan pohjan pääsykoemenestykselle.

  • Lukubudjetti

    Hakijoita on moneen lähtöön: on tärkeää tietää, minkä verran aikaa sinulla on käytettävissäsi. Kirjaa ylös viikkotasolla mahdolliset työt, harrastukset ja muut menot. Minkä verran aikaa jää lukemiselle? Pyri priorisoimaan lukemista, mutta ole realistinen. Tarvitset vapaa-aikaa palautumiseen.

  • Lukusuunnitelma

    Lukusuunnitelma kertoo sinulle, milloin aloitat ja lopetat lukemisen ja miten jaat ajan eri aineiden välillä. Lukemisen aloittaminen riippuu lähtötasostasi: mitä vähemmän osaat, sitä enemmän aikaa kannattaa varata opiskelulle. Mieti myös, miten pitkään jatkat lukemista. Viime hetket ennen koetta kannattaa pyhittää vireystason optimointiin, mutta älä tuhoa laskurutiiniasi lopettamalla opiskelun liian aikaisin ennen koetta.

  • Tavoitteet

    Päällimmäinen tavoitteesi on lääkikseen pääseminen. Realistiset välietapit kuitenkin motivoivat sinua ja antavat tarvittavaa itsevarmuutta. Sopivia tavoitteita ovat esimerkiksi viikottaiseen lukusuunnitelmaasi pääseminen, haastavan fysiikan tehtävän hallitseminen tai hyvä kemian laskunopeus. Muiden hakijoiden päihittäminen on kilpailuhenkiselle hakijalle sopiva tavoite – simuloidussa valintakokeessa voit asettaa tavoitteeksi vaikka top 10 -sijoituksen. Iloitse tavoitteiden saavuttamisesta ja kuvittele jokaisen tavoitteen vievän sinua lähemmäksi opiskelupaikkaa.

Hakeminen opintopolussa

  • Hanki yliopistokelpoisuus, eli suorita ylioppilastutkinto tai IB-tutkinto. Myös ammattikoulututkinto ja ulkomaiset tutkinnot käyvät (tarkka lista https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/hakemuksen-liitteet-paahaussa#section-26498).

  • Hae opintopolussa lääkikseen. Hakuaika suomen- ja ruotsinkieliseille hakukohteille on 17.3.-31.3.2021.

  • Lue valintakokeeseen liittyvä ohjeistus huolella ennen kokeeseen osallistumista. Onko laskimesi kokeessa sallittu? Mitä voit ottaa kokeeseen mukaan?

  • Osallistu mahdolliseen valintakokeeseen. Valintakokeen voi suorittaa suomeksi tai ruotsiksi. Ohjeita valintakokeeseen löydät sivulta http://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/ohjeita-valintakokeeseen. Varmista, että olet ajoissa paikalla!

  • Jännitä hakutuloksia. Opiskelupaikan saaminen on ikimuistoinen kokemus ja takuuvarma puheenaihe uusien opiskelukavereiden kanssa.

Usein kysyttyä

Sisäänpäässeiden opiskelumäärät vaihtelevat hieman tilanteen mukaan. Muista, että huolellisella fysiikan, kemian ja biologian opiskelulla lukiossa valmistaudut samalla pääsykokeeseen. Harjoittele myös soveltavia tehtäviä, sillä pääsykoepisteesi riippuvat niistä.

Jos lähtötasosi on matala, on syytä aloittaa perusasioiden opiskelu mahdollisimman pian jo syksyllä. Luonnontieteet hallitsevalle abille voi riittää soveltavien tehtävien opiskelu ylioppilaskokeiden jälkeen.

Ovela hakija keventää abikevään työtaakkaansa hyödyntämällä 2. vuoden kevään ja abisyksyn kirjoitukset. Tällöin keväälle jää enemmän aikaa lukea pääsykokeisiin.

Kyllä voit. Muista aloittaa huolellinen perusteiden opiskelu varhain, sillä sinulla on paljon kirittävää. Soveltavat pääsykoetehtävät rakentuvat perusteiden päälle.

Useimmat lääkisläiset ovat käyneet valmennuskurssin, vaikka sisään voi päästä myös ilman valmennuskurssia. Valmennuskurssin opetuksesta on hyötyä pääsykoeaineiden oppimisessa. Valmennuskurssitehtävät ovat lukiotehtäviä haastavampia ja pääsykokeeseen orientoituneita. Simuloiduista pääsykokeista on apua, kun haluat valmistautua koetilanteeseen ja verrata tasoasi muihin hakijoihin.

Kyllä, lääkis on monelle opiskelijalle jo toinen korkeakoulutus. Muista kuitenkin, että jos olet suorittanut tutkinnon tai vastaanottanut opiskelupaikkasi 2014 tai sen jälkeen, et voi enää päästä sisään ensikertalaiskiintiössä.

Kovaa työtä ja hiukan onnea. Helsinki on perinteisesti ollut suosituin hakukohde.

Lukeminen on tasapainottelua riittävän oppimisen ja loppuunpalamisen välillä. Noudata lukusuunnitelmaasi. Pyri täyspäiväiseen opiskeluun, esim. klo 8-16, mutta muista jaksamisesi. Pidä vapaapäiviä ja käytä vapaa-aikasi palautumiseen.

Laita kännykkä kiinni. Pyri tehokkaaseen ja häiriöttömään opiskeluun, mutta pidä lyhyitä taukoja esimerkiksi tunnin välein. Huolehdi säännöllisestä syömisestä ja riittävästä unesta.

Etsi itsellesi sopivia opiskelutekniikoita. Kokeile tehtävien teon lisäksi esimerkiksi muistikortteja (esim. ilmainen Yanki-sovellus), ajatuskarttoja ja kuvien piirtämistä.

Ei ole. Vuonna 2019 keskimääräinen helsinkiläismedisiinari oli hakenut lääkikseen kahdesti. Muista kuitenkin, että toisen opiskelupaikan vastaanottaminen pudottaa sinut ensikertalaiskiintiöstä.

Tilastoja hakemisesta

Näistä taulukoista näet vuoden 2019 pisterajat eri hakukohteisiin. Taulukoista voit arvioida, miten vaikeaa eri yliopistoihin oli päästä. Muista, että hakukiintiöt muuttuvat kevääksi 2021.

Pisterajat – Hammaslääketiede 2019 Helsinki Kuopio Oulu Turku
Yhteispistejono 79.4 77.309 80.782 85.764
Koepistejono 51.4 51.709 55.327 55.764
Pisterajat – Lääketiede 2019 Helsinki Kuopio Oulu Turku Tampere
Yhteispistejono 95.923 87 86.41 91.231 91.615
Koepistejono 63.359 58.256 58.436 60.897 61.718
Aikaa yhteishaun alkuun
0
0
0
Weeks
0
0
0
0
Days
0
0
Hrs
0
0
Min
0
0
Sec